Kiinteistökauppa
Omistusoikeus kiinteistöön saadaan kaupalla, vaihdolla tai lahjana. Omistusoikeuden kiinteistöön voi saada myös perintönä tai testamentin perusteella. Lisäksi omistusoikeus kiinteistöön voidaan saada osituksen (jäämistöositus tai avio-ositus) perusteella.
Yleisin kiinteistön saannon muoto on kiinteistökauppa.
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja;
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty edellä mainitulla tavalla.
Pimeä kauppahinta
Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty. Tämä pimeän kauppahinnan kielto kiinteistökaupoissa on lakiin (maakaari) asti kirjattu.
Mikä on kiinteistö?
Kiinteistö tarkoittaa ensisijaisesti maapohjaa. Kiinteistö ei siis tarkoita pelkästään rakennusta, kuten varsin yleisestikin luullaan. Rakennus, esimerkiksi omakotitalo tai kesämökki, kyllä tulee osaksi kiinteistöä sitten, kun se rakennetaan. Mutta kuitenkin kiinteistö, eli maapohja, on olemassa jo ennen rakennusta. Rakennus voi kuulua kiinteistöön tai olla kuulumatta. Jos rakennuksen omistaja ei omista maapohjaa, ei rakennus ole silloin osa kiinteistöä vaan se on ”toisen maalla oleva rakennus”. Jos taas rakennuksen ja maapohjan omistaa sama henkilö, rakennus on osa kiinteistöä. Kiinteistö on siis maa-alue, jolla on oma kiinteistötunnus ja rekisterinumero. Kiinteistöön voi kuulua rakennus, mutta kiinteistöön ei välttämättä kuulu rakennusta.